Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä

Luku 8 – Ongelmia ja niiden ratkaisuja

Minkä tahansa sosiaalisen järjestelmän voisi rakentaa sellaiseksi, että kenelläkään ei olisi pienintäkään mahdollisuutta käyttää sitä millään tavalla väärin. Sellainen vaatisi kuitenkin jokaisen ihmisen jatkuvaa ja totaalista tarkkailua ja kontrollia. Ei mietitä tätä vaihtoehtoa sen pidemmälle. Se ei ole edes vaihtoehto.

Silti on tunnistettava ne kohdat, missä Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmää voi käyttää väärin. Suurimpien riskien toteutumista on pyrittävä minimoimaan järjestelmän rakenteen tasolla jo sen kehittämisvaiheessa ja luonnollisesti jatkuvasti silloinkin, kun se on otettu käyttöön. Vähemmän merkittäviin riskeihin varautumiseen käytettävät resurssit on mietittävä tapauskohtaisesti sen hyödyt ja haitat arvioiden. Tärkeää on tunnistaa ja erottaa toisistaan merkittävät ja vähemmän merkittävät riskit, jotta niihin varautuminen voidaan mitoittaa oikein. Käytännön niin vaatiessa keinoja ja itse järjestelmää on muokattava väärinkäytösten minimoimiseksi.

Lienee niin, että yksikään sosiaalinen järjestelmä ei voi toimia kovinkaan hyvin – jos lainkaan – ellei suurin osa siihen kuuluvista ihmisistä toimi siinä rehellisesti. Nykyinen talousjärjestelmäkin toimii niin hyvin kuin toimii osin siitä syystä, että riittävän moni ihminen siinä toimii rehellisesti. Nykyisessä talousjärjestelmässä jokaisella ihmisellä on jatkuvasti mahdollisuuksia varastaa ja tehdä petoksia, toisin sanoen epärehellisin keinoin hankkia itselleen taloudellista vaurautta. Jos kaikki toimisivat jatkuvasti noin, kukaan ei enää luottaisi keneenkään, jolloin minkäänlaista taloudellista yhteistyötä ei syntyisi tai jos syntyisi, yhteistyön määrää vähentäisi ja sen laatua heikentäisi jokaisen ihmisen jatkuva oman selustan turvaaminen kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmäkin rakentuu sen oletuksen varaan, että suurin osa ihmisistä on rehellisiä.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään saattaa liittyä myös sellaisia ongelmia, jotka eivät johdu muutamien ihmisten epärehellisyydestä.

1. Lisääntyykö byrokratia, kun useat talousideologiat elävät rinnakkain?

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä elää rinnakkain ja yhteistyötä tehden erilaisia talousideologioita, joihin sisältyy mm. erilaisia rahajärjestelmiä, ilman rahaa elämistä sekä tasapuolista tai epätasapuolista töiden ja työn tulosten jakamista. Jotta valtio voisi verottaa ja muutoin hallinnoida kaikkea tätä, sen eteen täytynee tehdä enemmän töitä kuin yhden talousideologian mukaan toimivassa talousjärjestelmässä. Näin ollen vastaus on todennäköisesti kyllä, byrokratia lisääntyy.

Lisääntyykö byrokratia kuitenkaan merkitävissä määrin verrattuna nykyiseen? Lisääntyykö byrokratia niin paljon, että haitat ovat suuremmat kuin hyödyt? Voiko lisääntynyttä byrokratiaa ajan saatossa tehostaa ja jos voi niin miten ja kuinka paljon?

Jos lähdetään siitä, että Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä on otettu käyttöön, alkuvaiheen ongelmat on onnistuneesti selvitetty ja järjestelmä pyörii vakaasti, kuinka tällöin voimme arvioda järjestelmän pyörittämiseen vaadittavaa byrokratian määrää? Lähden kokeilemaan.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä ei lisää ihmisten väkilukua. Jokaiseen yksilöön kohdistuvan byrokratian voi olettaa pysyvän nykyiseen verrattuna samana, mutta muuttavan muotoa niiden kohdalla, jotka elävät jonkin muun talousideologian mukaan kuin Suomessa nykyisin käytössä olevan.

Raha- ja kilpailutaloudessa ihmiset toimivat nykyiseen talousjärjestelmään verrattuna hyvin samantapaisella tavalla tehden työtä rahaa vastaan, maksaen siitä veroja, viettäen vapaa-aikaa, käyden koulua, sairasten, urheillen jne. Jokaista raha- ja kilpailutalouden alasuuntausta varten ei tarvita suuria toisistaan poikkeavia byrokraattisia järjestelmiä. Erilaisten rahojen mahdollisesti toisistaan poikkeavat rahalliset arvot kone laskee hetkessä ja automaatisesti riippumatta siitä, onko eri rahojen väliset arvot kiinteitä vai kelluvia.

Ylimääräisten verojen kohdentaminen jollekin tietylle julkisen toiminnan alueelle voi tapahtua automaattisesti.

Byrokratiaa tulee enemän tai vähemmän riippuen tavasta, jolla valtio hoitaa rahamaailman sosiaaliturvan; monimutkaisen sosiaalisturvavyyhden kautta vai yksinkertaistettuna perustulon avulla.

Valtio toimii jaetaan-talouden sekä raha- ja kilpailutalouden taloudellisen yhteistyön yhdistäjänä. Tästä seuraa lisää byrokratiaa. Suurin osa lisätyöstä voidaan kuitenkin automatisoida. Lisää ihmistyötä tarvittaneen vain silloin, kun kaikki ei mene suunnitellusti ja asioita pitää selvittää.

Nimenoman nykyisen ja uuden talousjärjestelmän tehokkuutta arvioitaessa on otettava huomioon sekin seikka, että nykyisessä talousjärjestelmässä kaikki toisinajattelijat käyttävät suuren osan ajastaan siihen, että miettivät, kuinka saada demokraattisesti aikaan talousjärjestelmän muutos. Uudessa talousjärjestelmässä tämä sama aika menee kenties siihen, että mietitään, kuinka rakentavalla tavalla sovittaa yhteen oma ja muiden taloudellinen toiminta. Näissä kahdessa on merkittävä ero kaikkien ihmisten hyvinvoinnin kannalta katsottuna.

Tämä arvioni toki on varsin silmämääräinen. Asiaa on syytä tutkia tarkemminkin.

2. Lisääntyykö blokkiutuminen, jos kaikkien ei ole pakko toimia saman talousideologian mukaan?

On mahdollista, että kunkin talousideologian kannattajat tekevät mieluummin yhteistyötä toisten samanlaisten kanssa kuin muiden talousideologian kannattajien kanssa. Tällöin he voivat toteuttaa omaa talousideologiaansa puhtaammin. Heillä on myös yhtäläisempi talousideologinen uskomusmaailma ja yhteistyö sujunee helpoiten toisen samanlaisen kanssa.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä eletään hyvin paljon nykyistä enemmän toisen ihmisen kunnioitukseen perustuvassa maailmassa.

Blokkiutumiskehitystä vastaan puhuu se, että konkreettisen keskinäisen kunnioituksen ja arvostuksen ilmapiirissä keskenään erilaisen talousideologian mukaan elävät ihmiset viihtyvät todennäköisemmin paremmin toistensa seurassa ja luottavat enemmän toisiinsa kuin maailmassa, missä demokraattisesta enemmistöstä poikkeavan talousideologian omaavat ihmiset painostetaan ja käytännössä pakotetaan toimimaan demokraattisen enemmistön talousideologian mukaan.

Lisäksi normaalioloissa on niin, että mitä enemmän ihmisten välillä on taloudellista yhteistyötä, sitä enemmän myös tuotetaan hyvinvointia jaettavaksi. Tämä lisää yhteistyötä ihmisten välillä riippumatta siitä, minkä talousideologian mukaan kukin on valinnut elää, tehdä työtä ja kuluttaa.