Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä

Luku 5 – Mukaan otettavien rahajärjestelmien laatukriteerit

Raha- ja kilpailutalouden valinneiden elämässä rahalla on tärkeä rooli. Ihmiset käyttävät sitä saadakseen mm. välttämättä tarvitsemiaan hyödykkeitä, kuten vettä, ruokaa, vaatteita, asuntoja, terveydenhuoltoa, päästäkseen liikkumaan jne. Siksi ei ole yhdentekevää minkälaisia rahajärjestelmiä hyväksytään mukaan Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään. Tässä luvussa käydään läpi niitä laatukriteereitä, joita mukaan otettavien rahajärjestelmien tulee täyttää, jotta ne pääsevät mukaan talousjärjestelmään.

Lisäksi tässä luvussa käydään läpi sitä, kuinka talousjärjestelmään mukaan otettujen rahajärjestelmien rahat lasketaan liikkeelle ja kuinka ne poistuvat kierrosta sekä kuinka mukaan otetut rahajärjestelmät toimivat yhteen muiden mukaan otettujen rahajärjestelmien kanssa.

Talousjärjestelmään mukaan otettavien rahajärjestelmien laatukriteerit

  1. Rahajärjestelmän on oltava sellainen, että se toimii sekä yksin että yhdessä kaikkien muiden mukana olevien rahajärjestelmien kanssa.

    On mahdollista, että r&k:n toimijat valitsevat käyttää kahta tai usemapaa rahajärjestelmää. Siksi mukana olevan rahajärjestelmän on toimittava yhteen kaikkien muiden mukana olevien rahajärjestelmien kanssa.

    Yhtälailla on mahdollista, että kaikki r&k:n toimijat valitsevat käyttää pelkästään yhtä tiettyä rahajärjestelmää. Siksi mukana olevan rahajärjestelmän on toimittava myös yksin ilman muiden rahajärjestelmien tukea.

  2. Kaikkien tulee voida käyttää kaikkien rahajärjestelmien rahoja – kenenkään ei ole pakko käyttää jonkin tietyn rahajärjestelmän rahaa.

    Minkäänlaista syrjintää tai pakkoa ei sallita rahajärjestelmän sisäänrakennettuna ominaisuutena eikä siihen liittyvän rahan käyttämisessä.

    Kaikkien yritysten on hyväksyttävä kaikki mukana olevien rahajärjestelmien rahat maksuvälineeksi. Kuluttajat siis yksin päättävät, minkä rahajärjestelmän rahalla oston maksutapahtuma suoritetaan.

    Jos yritykset voisivat päättää, minkä rahajärjestelmän rahoja he ottavat vastaan, tällöin yrittäjät voisivat tehdä tämän ideologisen valinnan sekä kuluttajina että myyjinä, kun muut voisivat tehdä sen vain kuluttajina. Jotta kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan, vain ostajat voivat valita ja myyjien on hyväksyttävä kaikki mukana olevat rahat maksuvälineeksi.

    Tällöinkin toki ne, joilla on enemmän rahaa voivat vaikuttaa enemmän siihen, kuinka paljon minkäkin rahajärjestelmän rahaa on kierrossa. Tämä kuitenkin hyväksytään, koska se on osa r&k:n ydinominaisuuksia, r&k:n ihmset ovat vapaaehtoisesti valinneet elää raha- ja kilpailutaloudessa sekä he voisivat valita muutakin.

  3. Rahajärjestelmän rahalla on voitava maksaa verot.

  4. Rahajärjestelemän on oltava julkisen vallan säänneltävissä ja valvottavissa.

    Yleisen edun ja yksilöiden turvan vuoksi julkisen vallan on voitava säädellä ja valvoa kaikkia mukana olevia rahajärjestelemiä. Jos raha on teknisesti, käyttösäännöiltään tai jotenkin muuten sellainen, että se ei voi toimia muuta kuin kaikesta sääntelystä ja valvonnasta vapaana, sitä ei voida ottaa mukaan.

  5. Rahajärjestelmän on ominaisuuksiltaan ja toiminnaltaan erotuttava selkeästi muista mukana olevista rahajärjestelmistä.

    Ominaisuuksiltaan ja toiminnaltaan liian samanlaisista rahajärjestelmistä koituu vain lisää byrokratiaa ilman vastavaa hyötyä.

    Oleelliset erot rahajärjestelmissä liittyvät mm. siihen, kuinka uutta rahaa luodaan, kuinka se poistuu kierrosta, jakautuuko rahaan liittyvä valta ja vauraus tasapuolisesti vai harvoille. Muitakin oleellisia eroja voi olla.

    Oleellisia eroja eivät ole rahajärjestelmän:
    • täysin samat ominaisuudet ja toiminnallisuudet, mutta erilaiset rahojen ulkoiset ominaisuudet, kuten väri, koko tai ohjelmiston ulkoasu
    • täysin samat ominaisuudet ja toiminnallisuudet, mutta tehokkaampi tietojärjestelmä pyörittää sitä
    • täysin samat ominaisuudet ja toiminnallisuudet, mutta eri taho pyörittää rahaa.

  6. Mukaan otettaviin rahajärjestelmiin liittyvän byrokratian on oltava kohtuullista niin valtiolle kuin rahajärjestelmää hallinnoivalle yksityisellekin taholle.

    Jos rahajärjestelmän hallinnoiminen vie paljon ihmistyövoimaa, se on pois hyvinvointia tuottavista töistä. Jokaisen rahajärjestelmän pyörittäminen vaatii jonkin verran byrokratiaa niin valtiolta kuin sitä pyörittävältä yksityiseltäkin taholta, mutta jossain on kuljettava raja, milloin rahajärjestelmän pyörittämisen katsotaan olevan niin tehotonta, että sitä ei voida hyväksyä mukaan.

  7. Rahajärjestelmän toiminnasta niin teoriassa kuin käytännössä on oltava olemassa uskottava selvitys. Samoin siihen liittyvästä päätöksenteosta sekä siitä, millä resursseillä tämä kaikki toimii.

    Rahajärjestelmän on siis toimittava paitsi teoriassa, myös käytännössä. Rahajärjestelmällä on myös oltava selvästi mainittu taho, joka hoitaa siihen liittyvän päätöksenteon ja käytännöntoimien koordinoimisen.

    Mukaan otettu rahajärjestelmä voidaan väliaikaisesti (toistaiseksi) poistaa käytöstä, vaikka se teoriassa olisikin täysin kelpoisa rahajärjestelm, jos sen pyörittäminen ei mistä tahansa syystä toimi käytännössä (esimerkiksi ei löydy tarpeeksi tekijöitä, ohjelmistot eivät toimi eikä niitä saada kuntoon kohtuullisessa ajassa, rahajärjestelmän pyörittämisen rahoitus ei ole riittävä tms.). Teoriassa toimiva rahajärjestelmä voidaan ottaa takaisin käyttöön, kun sen käytännön pyörittämiseen liittyvät puutteet on korjattu.
  8. Päätös uuden rahajärjestelmän mukaan ottamisesta

    Päätöksen uuden rahajärjestelmän mukaanottamisesta tekevät Jaetaan-toimijoiden keskusjärjestö (JTK), Raha- ja kilpailutalouden keskusjärjestö (RKTK) ja valtio.

    Päätös uuden rahajärjestelmän mukaanottamisesta talousjärjestelmään tehdään sen teoreettisen vakuuttavuuden ja pienessä mittakaavassa tehdyistä käytännön kokeiluista saatujen kokemusten perusteella. Uutta rahajärjestelmää ei voida ottaa mukaan, jos sen teoreettinen vakuuttavuus ei ole riittävä, jos sitä ei olla ensin kokeiltu käytännössä pienessä mittakaavassa tai jos kokeilusta saadut kokemukset antavat aiheen olettaa, että uusi rahajärjestelm ei tule toimimaan käytännössä osana Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmää.

    Uuden rahajärjestelmän ensimmäinen mukaan tuleminen käytännössä

    Kun taloudellinen tilanne on vakaa ja kierrossa olevan rahan määrä on sopiva, uuden rahajärjestelmän rahaa ei voida laskea liikkeelle siten, että sitä lasketaaan liikkeelle suuria määriä jo kierrossa olevan rahamäärän lisäksi; tämä aiheuttaa vain inflaatiota.

    Uuden rahajärjestelmän rahaa voidaan laskea liikkeelle vain siten, että mukana olevia vanhoja rahoja poistuu kierrosta vastaavan arvoista kuin mitä uuden tyyppistä rahaa lasketaan kiertoon. Käytännössä tämä voi tarkoittaa muun muassa sitä, että r&k:n ihminen tai yritys voi ostaa uuden rahajärjestelmän rahaa vanhalla rahajärjestelmän rahalla sillä tavalla, että vanha raha katoaa kierrosta oston yhteydessa ja uusi raha tulee samalla kiertoon. Uuden rahan myyjä / liikkeellelaskija voi olla jokin valtion virasto, keskuspankin osasto tai yksityinen yritys, jolla on lupa tällaiseen liiketoimintaan.

    Jaetaan-toimijoiden keskusjärjestö (JTK), Raha- ja kilpailutalouden keskusjärjestö (RKTK) ja valtio ovat tiiviisti mukana uuden rahajärjestelmän rahan liikkeelle laskemisessa, tarkkailevat kokonaisuutta ja tekevät tarvittavia toimia, jotta kokonaisuus säilyy vakaana ja toimintakykyisenä. He voivat halutessaan antaa tämän tehtävän jollekin toiselle taholle, esimerkiksi keskuspankille.

    Mukana olevien rahajärjestelmien rahojen kokonaismäärän ja eri rahajärjestelmien rahojen suhteellisen määrän määräytyminen

    Jaetaan-toimijoiden keskusjärjestö (JTK), raha- ja kilpailutalouden keskusjärjestö (RKTK) ja valtio päättävät kierrossa olevien rahojen kokonaismäärästä. He voivat halutessaan antaa tämän tehtävän jollekin toiselle taholle, esimerkiksi keskuspankille.

    Toisaalta, jos sellainen talouspoliittinen ratkaisu tehdään, että rahaa voivat luoda yksityisetkin tahot siten, että rahan luominen ja tuhoaminen (ts. kierrossa olevan rahan määrä) ei ole suoraan JTK, RKTK, valtio kolmikon hallussa, vaan he voivat korkeintaan epäsuorasti vaikuttaa siihen, tällöin sen kanssa on elettävä eli silloin tyydytään siihen, että kierrossa olevaan rahamäärään vaikuttamisen keinot ovat rajalliset.

    Kierrossa olevan rahan kokonaismäärän sisällä se, missä suhteessa mitäkin mukana olevan rahajärjestelmän rahaa on kierrossa, määräytyy vapaasti sen pohjalta, minkä rahajärjestelmän rahoja ihmiset haluavat käyttää.

    Lähtökohtaisesti kolmikko JTK, RKTK, valtio ei puutu kierrossaolevien rahatyyppien määrälliseen suhteeseen; tämä on omalta osaltaan juuri sitä talousideologista valinnanvapautta.

    Kuitenkin poikkeustilanteissa kokonaisedun ja yksilöiden turvan niin vaatiessa heillä on valtuudet puuttua väliaikaisesti myös kierrossaolevien rahatyyppien määrälliseen suhteeseen. Pitkäaikaista tämä puuttuminen ei kuitenkaan voi olla. Lopulta heidän on päätettävä, millä tavalla he vapauttavat tilanteen ennalleen.

    Mukana olevien rahajärjestelmien rahojen arvon määräytyminen suhteessa toisiin mukana olevien rahajärjestelmien rahoihin

    Eri valtioden valuuttakurssit taitavat enimmäkseen kellua ja niiden arvo asettuu vapaasti markkinoilla. Tämä lienee järkevää kun hyvinkin erilaisten talouksien rahajärjestelmien rahoja vaihdetaan keskenään.

    Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän erilaisten rahajärjestelmien rahat toimivat kuitenkin yhdessä ja samassa valtiossa tai talousalueella.

    Monet valtioiden sisäisistä paikallisrahoista on sidottu kyseisen valtion virallisen valuutan arvoon. Olisiko siis kuitenkin syytä pitää kiinteitä vaihtokursseja? Ainakin yhtäältä se helpottaisi kaikkien elämää monella tapaa. Mutta entä toisaalta?

    Asiaa pitää vielä tutkia ja miettiä.