Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä

Luku 1 – Päätoimijat ja niiden yhteistoiminnan pääpiirteet

Talousideologioiden pääsuuntaukset voisivat olla esimerkiksi:

  1. Jaetaan-talous
  2. Raha- ja kilpailutalous (r&k)

Tällöin päätoimijat voisivat olla esimerkiksi:

  1. Jaetaan-talouden ihmiset
  2. Jaetaan-talouden tuottajayhteisöt
  3. Ideologiattomat ihmiset
  4. Raha- ja kilpailutalouden ihmiset
  5. Raha- ja kilpailutalouden yritykset
  6. Valtio

Jaetaan-talous

Jaetaan-talouden alasuuntauksia voivat olla esimerkiksi:

  • kommunismi
  • resurssipohjainen talous.

Nämä toimijat eivät käytä rahaa, vaihtamista eivätkä nykyisen muotoista yksityisomistamista. He jakavat työt ja työn tulokset tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan tasapuolisesti toistensa ja kaikkien halukkaiden kanssa.

Jaetaan-talouden toimijoilla on käytössä henkilökohtainen hallintaoikeus. Se muistutta raha- ja kilpailutalouden yksityisomistamista, sillä erotuksella, että luopuessaan käyttökelpoisesta hyödykkeestä, johon jaetaan-ihmisellä on henkilökohtainen hallintaoikeus, hän ei voi myydä sitä, vaan hän luovuttaa sen eteenpäin yhteisesti sovitut kriteerit täyttävälle toiselle jaetaan-toimijalle.

Ellei tällaista löydy yhteisesti sovitussa kohtuullisessa ajassa, valtio päättää, mitä kyseiselle hyödykkeelle tapahtuu. Päätöksen perusteena tulee olla suurin mahdollinen kokonaishyöty. Sen tulee siis hyödyttää mahdollisimman paljon kaikkia ihmisiä valitusta talousideologiasta riippumatta. Valtio voi esimerkiksi ottaa tällaisen hyödykkeen omaan käyttöönsä tai myydä sen raha- ja kilpailutalouden toimijalle.

Jaetaan-toimijoilla on käytössä myös henkilökohtainen käyttöoikeus, joka vastaa raha- ja kilpailutalouden lainaamista.

Jaetaan-toimijat maksavat veronsa työllään tai työnsä tuloksilla.

Ideologiattomat

Ideologiattomat voivat omasta puolestaan elää ja työskennellä yhtä hyvin niin jaetaan-taloudessa kuin raha- ja kilpailutaloudessa. Heille talousideologiat eivät ole henkilökohtaisella tasolla mitään erityisen tärkeää.

Käytännössä he toimivat joko jaetaan-talouden tai raha- ja kilpailutalouden puitteissa sekä valitsemansa pääsuuntauksen ja alasuuntauksen ehdoilla. Kuitenkin sikäli, kun jaetaan-talouden toimijat, r&k:n toimijat, ideologiattomat ja valtio pääsevät asiassa sopimukseen, ideologiaton voi sekä työskennellä että saada hyödykkeitä ja tuloa yhtäaikaa (esim. saman päivän aikana) sekä jaetaan-taloudesta että r&k:sta molempien suuntausten ehdoilla.

Ideologiattomat voivat halutessaan toimia tärkeässä roolissa raha- ja kilpailutalouden inflaation säätelijänä ja työvoimareservinä. He voivat työskennellä jaetaan-taloudessa ja olla samalla r&k:n työmarkkinoiden käytettävissä lisäten täten sen työn tarjontaa ja hilliten sen inflaatiota. Toisaalta tarpeen tullen ja inflaation salliessa he voivat siirtyä työskentelemään r&k:n yrityksiin, jotka voivat täten nostaa tuotantoaan. Laskusuhdanteen aikana he voivat siirtyä taas takaisin jaetaan-talouden toimijaksi. Näin ideologiattomien avulla on ainakin periaatteessa mahdollista saavuttaa raha- ja kilpailutalouteen 0%:n työttömyys ilman, että inflaatio siellä nousee haitallisen ja hallitsemattoman korkeaksi.

Halutessaan ja sopivin sopimuksin ideologiattomat voivat tuoda Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään ylimääräisen annoksen lisää joustavuutta.

Raha- ja kilpailutalous

Raha- ja kilpailutalouden alasuuntauksina voivat olla esimerkiksi:

  • markkinatalous
  • sosialismi.

Nämä toimijat käyttävät esimerkiksi seuraavia rahajärjestelmiä*:

  • euro
  • markka
  • tovi
  • bitcoin

*Eri rahajärjestelmät voivat olla hyvin erilaisia mm. taloudellisen vallan tai vaurauden jakautumisen suhteen. Se, mitä rahajärjestelmää ihminen valitsee käyttää ja mitä ei, on merkittävä talousideologinen valinta.

R&k:n eri alasuuntauksien toiminta muistuttaa enemmän tai vähemmän toimintaa Suomen nykyisessä talousjärjestelmässä; on yksityis- ja yhteisomistamista, työtä tehdään rahaa vastaan yrittäjinä ja palkkatyöläisinä ja veroja maksetaan rahalla.

Valtio

Valtion tehtävä on mahdollistaa ja yhdistää; mahdollistaa, että jokainen voi elää oman talousideologiansa mukaan ja toisaalta yhdistää niin, että kaikki ihmiset voivat tehdä taloudellista yhteistyötä kaikkien muiden ihmisten kanssa riippumatta siitä, minkä talousideologian mukaan kukin on valinnut elää.

Nämä tarkoittavat toisaalta lainsäädännön laatimista sellaiseksi, että kaikilla talousideologioilla on hyvät toimintamahdollisuudet ja että ne ovat keskenään tasa-arvoisessa asemassa, toisaalta konkreettisia toimia, joilla valtio auttaa ihmisiä ylittämään erilaisista talousideologioista johtuvia taloudellisen yhteistoiminnan esteitä ja hidasteita. Tämä voi olla esimerkiksi jaetaan-talouden sekä raha- ja kilpailutalouden toimijoiden taloudellisen yhteistyön välittäjänä toimimista.

Mukaan otettavien talousideologioiden laatukriteerit

Talousideologioiden pää- ja alasuuntauksia voidaan keksiä lisää. Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään otetaan mukaan kaikki riittävät laatukriteerit täyttävät talousideologioiden pää- ja alasuuntaukset. Näitä laatukriteerejä voivat olla mm.:

  • Kunkin talousideologian puitteissa tulee olla mahdollista tuottaa riittävä määrä hyvinvointia ihmisille.
  • Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmän on toimittava riittävän laadukkaasti.
  • Kunkin talousideologian on toimittava sekä itsenäisesti että yhdessä kaikkien muiden mukana olevien talousideologioiden kanssa.
  • Mukaanotettava talousideologia ei voi olla ristiriidassa vallitsevan perustuslain tai muun lainsäädännön kanssa.
  • Talousideologista valinnanvapautta ei voi käyttää tekosyynä minkäänlaiselle syrjinnälle tai väkivallalle.

Päätöksen uuden talousideologian mukaan ottamisesta Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään tekevät kaikkien siinä mukana olevien talousideologioiden edustajat yhdessä valtion kanssa.

Mukaan otettavien rahajärjestelmien laatukriteerit

Rahajärjestelmiä voidaan keksiä lisää. Talousjärjestelmään mukaan hyväksytään kaikki riittävät laatukriteerit täyttävät rahajärjestelmät. Näitä laatukriteerejä voivat olla mm.:

  • niiden toimiminen sekä yksin että yhdessä kaikkien muiden mukana olevien rahajärjestelmien kanssa
  • kaikkien tulee voida käyttää niitä
  • niillä on voitava maksaa verot
  • niiden on oltava julkisen vallan valvottavissa ja säänneltävissä.

Päätöksen uuden rahajärjestelmän mukaan ottamisesta talousjärjestelmään tekevät kaikkien siinä mukana olevien talousideologioiden edustajat yhdessä valtion kanssa.

Taloudellinen yhteistyö

Eri ideologioden mukaan elävien ihmisten välinen taloudellinen yhteistyö on jaoteltu kolmelle tasolle:

  • yhteiskunnallinen
  • yhteisöllinen
  • yksilöllinen.

Taloudellinen yhteistyö yhteiskunnallisella tasolla tarkoittaa mm. veronmaksamista. Jokainen voi maksaa verot millä tahansa yhteisesti hyväksytyllä tavalla:

  • R&k:n toimijat voivat maksaa veronsa millä tahansa talousjärjestelmässä mukana olevan rahajärjestelmän rahalla.
  • Perusveroprosentin lisäksi r&k:n toimijat voivat halutessaan maksaa valitsemansa määrän lisää veroja, jonka he voivat kohdentaa valitsemalleen julkiselle menolle.
  • Jaetaan-toimijat voivat maksaa veronsa työllään tai töidensä tuloksilla.

Taloudellinen yhteistyö yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tasolla tarkoittaa mm. sitä, että:

  • Kaikki talousjärjestelmässä mukana olevien rahajärjestelmien rahat kelpaavat maksuvälineeksi kaikkiin ostotapahtumiin.
  • Kaikkien mukana olevien rahajärjestelmien rahojen vaihtaminen toisiin mukana olevien rahajärjestelmien rahoihin on helppoa ja nopeaa.
  • Kun jaetaan-talouden toimija saa tarvitsemiaan hyödykkeitä r&k:n toimijalta, valtio maksaa ne r&k:n toimijalle.
  • Kun r&k:n toimija saa tarvitsemiaan hyödykkeitä jaetaan-toimijalta, se maksaa ne valtiolle.

Jaetaan-talouden sekä r&k:n toimijoiden välinen yhteistyö ei saa millään tavoin vääristää r&k:n taloudellista kilpailua.

Päätöksenteko

Talousideologioiden pää- ja alasuuntausten sekä valtion edustajat neuvottelevat keskenään talousideologioiden välisen taloudellisen yhteistyön ehdoista ja muodoista. Päätettäviä asioita voivat olla mm.:

  • uusien talousideologioiden mukaan ottaminen
  • uusien rahajärjestelmien mukaan ottaminen
  • kierrossa olevien rahojen kokonaismäärä
  • kuinka yhteistyössä kaikkien talousideologioiden välillä syntyneet yhteistyön tulokset jaetaan talousideologioiden kokonaisuuden tasolla (jokainen talousideologia päättää sitten itse, jakaako osuutensa jäsentensä kesken tasapuolisesti vai epätasapuolisesti ja kuinka he tekevät sen tarkalleen).
  • raha- ja kilpailutalouden toimijoiden valtiolle maksama hinta ja muut ehdot saamistaan jaetaan-toimijoiden tuottamista hyödykkeistä (jaetaan-toimijat eivät käytä rahaa, jolloin markkinahintaisina heidän tuottamiensa hyödykkeiden hinnat eivät kilpailisi reilusti r&k:n toimijoiden hintojen kanssa).

Valtion on päätöksenteossa otettava kantaa vähintäänkin siihen, noudattavatko keskustelun osapuolten ehdotukset perustuslakia ja muuta lainsäädäntöä sekä siihen, saako se ehdotusten mukaisen toiminnan seurauksena riittävästi verorahoja, työvoimaa, työn tuloksia ja muita tarvitsemiaan resursseja, jotta se pystyy hoitamaan kaikki tehtävänsä.

Muuta

On vielä huomattava, että ei ole sallittua, että ihmisen tai yhteisön:

  • kaikki tulot ovat r&k:sta ja kaikki "menot" jaetaan-taloudessa (tällöin ihmisellä olisi vain rahallisia tuloja, mutta ei mitään rahallisia menoja)
  • kaikki menot ovat r&k:ssa ja kaikki "tulot" jaetaan-taloudesta (tällöin ihmisellä olisi vain rahallisia menoja, mutta ei lainkaan tuloja).

Ensimmäinen vääristäisi r&k:n taloudellista kilpailua. Siksi se on kiellettyä. Jälkimäinen ei olisi kenelläkään kannattavaa, joten tähän tuskin kukaan pyrkiikään. Tällä säännöllä siis lähinnä suojellaan ihmistä häneltä itseltään. Kuten ideologiattomien esittelyssä on kuvattu, jos kaikki osapuolet pääsevät asiasta sopimukseen, ideologiaton ihminen voi samaan aikaan (esim. saman päivän aikana) kuitenkin työskennellä sekä jaetaan-taloudessa että r&k:ssa ja saada molemmista tuloa ja hyödykkeitä.

Jaetaan-toimijoiden veronmaksu

Jaetaan-ihminen maksaa veronsa valtiolle seuraavasti:

  1. Työskentelemällä valtiolle.
  2. Työskentelemällä kunnalle.
  3. Työskentelemällä jaetaan-tuottajayhteisölle.
  4. Työskentelemällä r&k:n yritykselle, jolloin yritys maksaa sovitun summan kokonaan valtiolle.

Jaetaan-tuottajayhteisö maksaa veronsa valtiolle:

  1. Antamalla sovitusti jonkin osan tai kaiken tuotannostaan valtiolle tai kunnalle.
  2. Antamalla sovitusti jonkin osan tai kaiken tuotannostaan valtion hyväksymään yleishyödylliseen tarkoitukseen.
  3. Antamalla jonkin osan tai kaiken tuotannostaan jaetaan-ihmisten tasapuoliseen ylläpitämiseen (ruoka, asunto, vaatteet jne.).
  4. Jos jaetaan-tuottajayhteisö myy tuotteitaan raha- ja kilpailutalouden ihmisille tai yrityksille, kaikki myyntitulot menevät valtiolle.

Jaetaan-ihmiset jakavat töidensä tulokset tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan tasapuolisesti kaikkien toisten jaetaan-ihmisten kanssa. He jakavat töidensä tulokset samalla tapaa tasapuolisesti myös kaikkien muiden talousideologioiden mukaan elävien ihmisten kanssa, jos nämä niin haluavat – myös raha- ja kilpailutalouden häviäjien kanssa, jos:

  • heidän elintasonsa alittaa jaetaan-ihmisten elintason
  • jos he omasta mielestään talousideologisista syistä voivat näin tehdä
  • jos se ei vääristä r&k:n kilpailua
  • jos se ei riko Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän sopimusta vastaan.

Kaikki jaetaan-toimijoiden tekemä työ on yleishyödyllistä työtä tai yleishyödyllisen työn tekijöiden tasapuolisen elintason ylläpitämistä. Näin on myös silloin, kun jaetaan-toimija tekee töitä raha- ja kilpailutalouden voittajalle, esim. rakentaa tälle huvijahtia, sillä tällöin koko työstä saatu rahasumma menee valtiolle ja sitä kautta yleishyödyllisiin asioihin.

Tämän kaiken katsotaan riittävän jaetaan-toimijoiden veronmaksuksi. Jaetaan-toimijoita ei veroteta mitenkään muuten. Toisin sanoen jaetaan-toimijoita ei veroteta erikseen sellaisista asioista, joihin heillä on henkilökohtainen hallintaoikeus, mitä he kuluttavat jne.

Jaetaan-ihmisten vaurastumisen ei katsota olevan verotuksellisesti ongelma, koska tällöin vaurastuvat paitsi kaikki jaetaan-ihmiset myös kaikkien muiden talousideologioiden ihmiset, joiden elintaso on jaetaan-ihmisten alapuolella ja jotka niin haluavat – kunhan se ei vääristä r&k:n kilpailua tai riko mitään Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän sopimusta vastaan.

Raha- ja kilpailutalouden veronmaksu

Valtio päättää raha- ja kilpailutalouden toimijoiden kunkin hetkisen (progressiivisen) perusveroprosentin. Kaikki r&k:n toimijat maksavat tuon perusprosentin verran veroja. Nämä verorahat käytetään vaaleissa valitun eduskunnan päättämällä tavalla ja ne kattavat valtion perusmenot, joilla taataan kaikkien ihmisten hyvinvointi, infrastruktuurin toimiminen yms.

Tämän lisäksi jokainen r&k:n toimija voi halutessaan valita haluamansa suuruisen lisäprosentin, jonka verran haluaa maksaa lisää veroja. Jokainen veronmaksaja voi itse kohdentaa sen, mihin valtion menoihin tämä lisäprosentin vero tarkalleen käytetään. Valtion on käytettävä lisäprosenttina maksetut verot siellä, mihin ne on kohdennettu. Se ei saa vähentää perusbudjetissaan olleita menoja miltään kohteelta siksi, että joku kohde sai lisäprosentteina paljon lisää rahaa. Se ei saa myöskään ennakoida perusbudjetissaan mahdollisesti tulevien lisäprosenttien määrää ja kohdennusta, vaan perusbudjetin tulee kattaa kaikki halutut menot riippumatta siitä, maksaako kukaan lisäprosentteina mitään ja jos maksaa, kuinka ne kohdentuvat.

Esimerkiksi, jos valtio on perusbudjetissaan määrittänyt yksin elävän ihmisen minimielintasoksi 800 e/kk, ja ihmiset ja yhteisöt kohdentavat lisäprosentin veroja tietyn verran minimielintason nostamiseksi, yksin elävän ihmisen minimielintaso voi nousta näiden verorahojen avulla esimerkiksi 1000:een e/kk.

Jokainen r&k:n toimija voi lisätä omaa sosialismin astettaan itselleen sopivaksi, käyttämällä rahajärjestelmää, joka on demokraattisempi kuin muut ja hyödyttää tasapuolisemmin kaikkia ihmisiä sekä maksamalla enemmän veroja ja kohdentamalla verot tavalla, joka lisää ihmisten hyvinvointia tasapuolisesti ja lisää valtion omistuksia.

Ihminen voi saavuttaa maksimaalisen markkinatalouden asteensa Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä maksamalla perusveroprosentin, mutta ei mitään siihen lisäksi.

Jaetaan-talouden sekä raha- ja kilpailutalouden välisen taloudellisen yhteistyön kuvausta

Raha- ja kilpailutalouden sisällä eri talousideologioiden välinen yhteistyö on ei poikkea juurikaan siitä, kuinka ihmiset nykyisessä talousjärjestelmässä tekevät taloudellista yhteistyötä. Kaikki käyttävät rahaa, mikä tekee ideologioden välisestä yhteistyöstä helppoa. Jokaisen rahajärjestelmän toimintaperiaate – rahan toimiminen vaihdon välineenä – on sama. Eri rahajärjestelmien rahojen mahdolliset eri arvot koneet laskevat nopeasti.

Jaetaan-talouden sekä raha- ja kilpailutalouden välinen taloudellinen yhteistyö sen sijaan ei voi sujua ilman uusia ideoita, sillä jaetaan-talouden toimijat eivät halua käyttää rahaa ja r&k:n toimijat haluavat käyttää rahaa taloudellisessa yhteistoiminnassa.

Tällöin tarvitaan kolmas taho yhdistämään. Tässä esimerkissä tuo kolmas taho on valtio.

Jos raha- ja kilpailutalouden toimija hankkii hyödykkeitä jaetaan-toimijalta

Jos kysymyksessä on jokin muu kuin työ:

Jaetaan-tuottajayhteisö antaa tuottamansa hyödykkeen r&k:n yritykselle. Yritys maksaa siitä sovitun hinnan valtiolle.

Jaetaan-toimijat eivät saa kilpailla hinnoilla vapaasti r&k:n markkinoilla, koska heillä olisi käytännössä aina etulyöntiasema hintakilpailussa. Tämä etulyöntiasema johtuu nimenomaan talousideologiasta, jonka puitteissa he toimivat. Hinnat muodostuvat yhdessä sovittujen kaikkia tyydyttävien ja hyödyttävien sopimusten mukaan.

Sopijaosapuolia voivat olla esimerksi Jaetaan-talouden toimijoiden keskusjärjestö, Raha- ja kilpailutalouden toimijoiden keskusjärjestö ja valtio. Sopijaosapuolien sopimuksista riippuen jaetaan-tuottajayhteisöjen tuottamien hyödykkeiden sovittu hinta r&k:n toimijoille voi olla esimerkiksi:

  • Sovitun prosentin verran korkeampi kuin kaikki markkinoilla olevat vastaavat hyödykkeet. Tällöin r&k:n toimija todennäköisesti ostaa JTY:n tuottamia hyödykkeitä vain, jos r&k:n toimijoilta sitä ei saa ja tarve on suuri ja akuutti.
  • Markkinoilla olevien vastaavien tuotteiden keskiarvo- tai mediaanihinta.

Lisäksi JTY:n tuottamien hyödykkeiden hinnan tulee olla sama kaikille r&k:n toimijoille.

Tällaisilla sopimuksilla pyritään estämään se, että JTY:n tuottamien hyödykkeiden myynti r&k:n toimijoille vääristäisi r&k:n taloudellista kilpailua.

Tällaista kilpailua vääristämätöntä taloudellista yhteistyötä kannattaa kuitenkin olla, sillä se lisää talouden tehokkuutta saadessaan hyödykkeiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan paremmin myös silloin, kun jostain hyödykkeestä on niukkuutta.

Jos kysymyksessä on työ:

Sopijaosapuolien sopimuksista riippuen jaetaan-ihmisen r&k:n toimijalle tekemän työn sovittu hinta voi olla:

  • Sovitun prosentin verran korkeampi kuin markkinoiden korkein vastaavasta työstä saatu palkka. Tällöin yritys palkkaa jaetaan-ihmisen vain, jos r&k:n ihmistä ei ole tarjolla.
  • Sovitun prosentin verran korkeampi kuin TES:n mukainen vastaavasta työstä saatu palkka.
  • TES:n mukainen.

R&k:n yritys maksaa jaetaan-ihmisen tekemästä työstä sovitun hinnan kokonaan valtiolle.

Jos jaetaan-toimija hankkii hyödykkeitä raha- ja kilpailutalouden toimijalta

Raha- ja kilpailutalouden toimija antaa hyödykkeensä jaetaan-toimijalle ilman, että vaatii tältä maksua rahana, tavarana, työnä tai mitenkään muutenkaan. R&k:n toimija lähettää laskun kyseisistä hyödykkeistä valtiolle. Valtio maksaa laskun.

Jokaisella jaetaan-toimijalla on kortti, jolla he saavat rajallisen etukäteen sovitun määrän tarvitsemiaan raha- ja kilpailutalouden toimijoiden tuottamia hyödykkeitä. Valtio sitoutuu maksamaan kyseisten hyödykkeiden summan r&k:n yrityksille.

Valtio voisi antaa jaetaan-toimijoille rahaa heidän ostoihin tai se voisi vaatia r&k:n toimijoita antamaan hyödykkeitä Jaetaan-toimijoille ilman maksua. Se ei kuitenkaan toimi niin. Jaetaan-toimijat haluavat toimia niin, että he eivät käytä rahaa ja r&k:n toimijat haluavat toimia niin, että he käyttävät rahaa.

Mm. tätä tarkoittaa käytännössä se, että valtio haluaa mahdollistaa, että jokainen ihminen ja yhteisö voi toimia oman talousideologiansa mukaan ja se, että valtio haluaa yhdistää ihmiset niin, että kaikki ihmiset voivat tehdä yhteistyötä riippumatta siitä, minkä talousideologian mukaan kukin on valinnut elää.

Hävikin ja sivutuotteiden jako

Yllä mainitut sopimukset koskevat jaetaan-tuottajayhteisöjen ja r&k:n yritysten kohdalla varsinaista tuotantoa. Hävikin ja sivutuotteiden osalta asiat sovitaan erikseen.

Kilpailun vääristymisestä

Jaetaan-toimijat voivat tuottaa hyödykkeitä valtiolle ja kunnille sekä itselleen. Nämä toki vähentävät r&k:n myyntiä, mutta niitä ei lasketa kilpailun vääristymiseksi. Jokainen talousideologia saa toki tuottaa tarvitsemiansa hyödykkeitä itselleen. Toisaalta julkinen puoli on kaikkien yhteinen, joten se ei saa hankinnoissaan ja työhönotossaan suosia yhden ideologian mukaan eläviä ja syrjiä toisia.

Voidaan sopia, että julkinen puoli on velvoitettu tekemään hankintansa ja ottamaan töihin ihmisiä eri talousideologioista samassa suhteessa kuin mitä niiden mukaan elää ihmisiä yhteiskunnassa. Näin ainakin silloin, jos muunlaiseen sopimukseen ei päästä ja kullakin ideologialla on tarjontaa vastaamaan julkisen puolen kysyntään.

Toki kenties parasta voisi kuitenkin olla, että julkinen puoli hankkii tarpeisiinsa nähden parhaat mahdolliset hyödykkeet ja ottaa töihin siihen sopivimman halukkaan ihmisen riippumatta siitä, minkä ideologian parissa paras mahdollinen hankittava hyödyke on tuotettu tai mitä ideologiaa sopivin halukas työntekijä edustaa.

Kilpailun vääristymisellä tarkoitetaan mm. sitä, että jaetaan-tuottajayhteisö myisi mitä tahansa hyödykkeitä, esim. rakentamiaan taloja r&k:n ihmisille halvemmalla kuin r&k:n yritykset. Tämä olisi epäreilua kilpailua, sillä jaetaan-toimijat toimivat eri säännöillä kuin r&k:n toimijat. Heillä syntyy aina väistämättä vähemmän tai jopa ei lainkaan rahallisia kuluja tuotannostaan ja siksi he eivät saa kilpailla hinnoilla vapaasti r&k:n toimijoiden kanssa.

Kilpailun vääristymisellä tarkoitetaan myös sellaista tilannetta, missä jaetaan-toimijat jakavat tuottamiaan hyödykkeitä yksien r&k:n toimijoiden käyttöön ilman, että näiden täytyy maksaa siitä valtiolle rahaa, mutta ei toisten r&k:n toimijoiden käyttöön.

Esimerkiksi jos teatteriesitys on ilmainen yksille r&k:n ihmisille, sen on oltava ilmainen kaikille r&k:n ihmisille. Jos näin ei ole, r&k:n ihminen joutuu maksamaan teatteriesityksestä sovitun hinnan valtiolle.

Tai jos jaetaan-tuottajayhteisö tekee r&k:n rakennusfirmalle peltityöt alihankintana ilmaiseksi, sen on tehtävä ne ilmaiseksi kaikille halukkaille r&k:n toimijoille. Jos se ei tee niitä ilmaiseksi kaikille halukkaille r&k:n toimijoille, kyseinen r&k:n rakennusfirma joutuu maksamaan peltitöiden hinnan valtiolle.

Jaetaan-toimijat voivat toki antaa pieniä määriä mitä tahansa hyödykkeitä jollekin r&k:n toimijalle ilman, että kyseisen r&k:n toimijan tarvitsee maksaa siitä mitään valtiolle ja ilman, että kaikilla r&k:n toimijoilla on myös mahdollisuus saada vastaaava määrä kyseistä hyödykettä. Tällöin kyseessä on kuitenkin oltava r&k:ssa rahalliselta arvoltaan vähäinen hyödyke.